sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Gospelkiroilua

Seurakuntapiireissä taidetaan brändääminen. Koska ei ole täysin varmaa onko gospel riittävän puoleensavetävä paketti kelvatakseen kaikille kansoille, olemme me kekseliäät herrantertut lanseeranneet erilaisia gospelmuotoisia toimintoja kansoja houkuttelemaan ja toisaalta omia puuhastelujamme pyhittämään. Täältä tullaan maailma! Me gospeloimme sinut!

Gospeloiminen on helppoa. Se tapahtuu niin, että otetaan mikä tahansa itselle tärkeä harrastus ja liitetään siihen gospel-etuliite. Suomessa voi jo esimerkiksi harrastaa gospelmoottoripyöräilyä ja gospeljumppaa. Meidän seinäjokelaisten omilla Kansanlähetyspäivillä gospelkeilattiin ja vieläpä suomenmestaruudesta. Siis: Jos et muuten pääse lajinsa huipulle, voi aina tehdä siitä gospelversion. 

Perheenäitinä olen päättänyt osallistua kökkään lanseeraamalla gospelkiroilun®. 

Olen niitä ihmisiä, jotka suuttuessaan sanovat ruman sanan, tai kaksi, tai sata, ja sekös hävettää.  Kun oikein ottaa päähän, sanon ikäviä asioita. Puolisoni, joka on ehdottomasti Suomen kiroiluvastaisin ihminen, kyselee usein auttaako kiroileminen todella? Kysymyksellään hän osuu suoraan ongelman ytimeen, nimittäin kyllä auttaa, ja vieläpä runsaasti. Sopivassa tilanteessa kiroileminen antaa tilapäistä helpotusta, mikä tekee kiroilemisesta erityisen koukuttavaa.

Ongelma on siinä, että kolmivuotias esikoiseni on varsin oppivaisessa iässä, joten minun on korkea aika siivota suuni. Matkalla puhtaaseen suuhun tarvitaan paljon kärsivällisyyttä ja kypsempiä itseilmaisukeinoja. Täyteen kiroilemattomuuteen tuskin pääsee kertaheitolla ja siksi avuksi tarvitaan siirtymäsanoja eli gospelkirosanoja.

Gospelkirosanoja on olemassa laaja kirjo ja lisää syntyy jatkuvasti. Tällä hetkellä yleisesti suosittuja gospelkirosanoja ovat esimerkiksi hitsi, hitto, hittolainen, vietävä, venäjävehje ja samperi. Lähes kaikkiin gospelkirosanoihin on mahdollista lisätä voi-etuliite. Voi vehje! on jo ihan käyttökelpoinen huudahdus, kun täysinäinen kananmunakenno lentää vauhdista laattalattiaan.

Ketuttaa on yksi suosituimmista gospelverbeistäni, sillä sen avulla joitakin hauskimpia ilmaisuja on mahdollista sovittaa verbin avulla gospelkorville sopiviksi. Tällaisia ilmaisuja ovat esimerkiksi ”Ketuttaa kuin liito-oravaa hakkuualueen laidalla” tai ”Ketuttaa niin kuin oravaa, jolla on hampaat poikki ja käpy jäässä”.

Uskallan avata tästä asiasta suuni, koska niilläkin kristityillä, jotka eivät kiroile, on helman alla piilossa joku huolella vaalittu goslpetoiminto, kuten esimerkiksi gospelanteeksiantamattomuus, gospelmässäily ja gospeljuoruilu eli ”esirukouspyyntöjen” välittäminen.

Joten moralisoijat väistykää, ja te muut, alkakaa valmistautua gospelkiroilun sm-kisoihin.






3 kommenttia:

Anne-Mari Haapala kirjoitti...

Hanna; sinut on siunattu kyllä osuvilla sanankäänteillä näin proosamaisen kerronnan osaajana!Kiitos, että jaat ajatukset kanssamme!!
PS.Kiroilun korvaa kohdallani kova ääni ja julmat äänenpainot! ;-)

Ellu kirjoitti...

Uskisystäväni on lanseerannut ihan oman kirosanan yhdistelemällä kaikki "tavalliset" kiroilun muodot. Voit siis siirtyä käyttämään piilokirosanaa, joka kuuluu "Voi pervitsa"!

Livingstone kirjoitti...

Minä olen päätynyt seuraaviin pienille korville soveliaahkoihin kiropraktisiin ratkaisuihin: Voi veitsi! Voi video! Voi Wimbledon!