torstai 27. lokakuuta 2011

Kolmas mahdollisuus

Psykologit (kuten Dr Phil) sanovat, että nuoruus on ihmisen toinen psykologinen syntymä. Nuoruus on mahdollisuus paikata lapsuuden vinoutumia. Korjata vanhaa, rakentaa uutta ja sen sellaista. Olen pohtinut mitä ihmettä tekevät ne, jotka munasivat sen toisenkin mahdollisuuden? Olen  löytänyt vastauksen kaikille kaltaisilleni varjossa kasvaneille, jotka tarvitsevat kolmatta psykologista syntymää. Vastaus on suoraan edessäni ja se on Facebook.

Itse synnyin kolmannen kerran reilut kolme vuotta sitten, kun sosiaalisen median taianomainen maailma tuli elämääni.  Facebook on ikkuna ulkomaailmaan. On mahtavaa kytsiä mitä muut ihmiset tekevät ilman että tarvitse väijyä iltaisin  kenenkään puskissa. Parasta Facebookissa on kuitenkin se, että se on myös ikkuna sisään. Viimeinkin pieni ihminen tulee nähdyksi sellaisena kuin on! Tai sellaisena kuin haluaisi olla. Facebookissa kun nämä kaksi asiaa menevät ihanasti sekaisin. Naamakirjassa voi esitellä koko idealisoidun elämäntyylinsä: Mitä syö, miten asuu, mitä ostaa ja miten viettää vapaa-aikaa.  Tästä on kehitelty myös versio 2.0 meille, jotka haluavat elää lastensa kautta.

Facebook on armollinen, koska se auttaa unohtamaan. Seinälle voi kirjoitella kaikki mukamimmat tapahtumat ja näppärimmät verbaalikikkailut. Miten hoitavaa onkaan päästä vuosien jälkeen selaamaan omaa seinäänsä ja ihmettelemään miten mahtava tyyppi sitä onkaan. Ja ne kuvat! Profiilikuvaksi voi ladata vaikka kymmenen vuotta vanhan kuvan (tai jonkun muun missä ei näytä lihavalta), ja aikansa sitä tuijotettuaan alkaa itsekin uskoa näyttävänsä kuvan hahmolta.

Facebook-käyttäjiä on moneen junaan, mutta tiettyjä yhtäläisyyksiäkin sekalaisessa käyttäjäkunnassa on havaittavissa. Itse jaottelen käyttäjät viiteen pääryhmään: lörppöihin, siveellisiin, vihjailijoihin, haamuihin ja spämmääjiin.

Lörpöt ovat sosiaalisen median kivijalka. He ovat itsesuojeluvaistottomista henkilöistä koostuva ryhmä, jonka sosiaalisen median käyttöaste on korkea, mutta itsesensuuri alhainen. He jakavat elämästään joka yksityiskohdan, eivätkä osaa hävetä sitä. Lörppöjä  paheksutaan, vaikka kaikessa avoimuudessaan he todellisuudessa ovat sosiaalisen median suola. Facebook ilman lörppöjä olisi kuin autiomaa ilman hiekkaa.
Lörpöllä on paljon kavereita ja hän on helpostilähestyttävä  tyyppi - niin kuin nyt kuka tahansa, joka on kertonut elämästään kaiken viidellesadalle lähimmälle ystävälleen. Lörppöyden kääntöpuoli on siinä, että alhaisesta itsesensuurista johtuen lörpön tulee silloin tällöin kustua omille kintuilleen.

Toinen selkeästi erottuva sosiaalisen median käyttäjäryhmä on siveellisten joukko. Siveellisiin kuuluva facebookkaaja päivittää silloin tällöin staustaan ja saattaapa riehaantuessaan ladata muutaman mobiilitiedostonkin. Siveellisen mielestä vähemmän on enemmän.  Silloinkin kun siveelliseltä lipsahtaa tekstiä statuskenttään, pysytään yleensä kaukana henkilökohtaisesta tasosta. Kouluttautunut siveellinen siteeraa mielellään tunnettuja henkilöitä ja kirjailijoita. Vähän tavallisempi siveellinen leipoo statuksissan sämpylöitä, odottaa perjantain tuloa ja korkeintaan harmittelee kesän loppumista. Hän osaa äärimmäisissäkin tunnetiloissa laimentaa ajatuksensa salonkikelpoisiksi statuspäivityksiksi. Siveellinen mielletään helposti ahkeraksi, tasapainoiseksi ja hyvän itsekurin omaavaksi henkilöiksi, koska hän pystyy pidättäytymään kaikenlaisista julkisista brutaaleista mielenilmauksista. Hän säilyttää salaperäisyytensä, mutta siveellisenä pysyttelemisen kääntöpuoli on siihen kytkeytyvä yksinäisyys. Siveellinen yrittää olla vaikeissakin tilanteissa reipas ja jää siksi vaille sympatiatykkäyksistä ja muista ilmaisista myötätunnonilmaisuista. Yksi asia täytyy vielä mainita: siveellinen ei todennäköisesti unohda onnitella sinua syntymäpäivänäsi.

Vihjailijat ovat siveellisten alalaji. Joskus nimittäin siveellinenkin tuntee vastustamatonta halua itsensä paljasteluun. Vihjailija eroaa tavallisesta siveellisestä siinä, että hän facebookkaa salakielellä. Käyttämällä salakieltä hän voi säilyttää cooliutensa ja samalla nauttia kiinnijäämisen pelon tuomasta jännityksestä.  Esimerkiksi raskaudestaan vihjailija ilmoittaa "salakielellä": kuten "<3 :-) ",  "VÄSYTTÄÄ" tai ”Oksettaa!!"  Vihjailijan päivityksiä rakastavat erityisesti muut vihjailijat, jotka vastaavat vihjailijan soidinhuutoihin tykkäyksin ja kommentein. Usein kommentit muodostuvat pelkistä hymyistä - sellaisista, joilla osoitetaan sisäpiiriin kuuluminen. Yleensä vihjailija rakastaa kiertoviestejä, ja on salaperäisesti kertomassa statuksessaan alkkariensa värin tai minkä tahansa muun yksityiskohdan hyvän asian, kuten eläinten viikon puolesta. Tavallisesti vihjailijan statuspäivitys on kuitenkin "Siis ette ikinä arvaa ;) ;)" tai muu vastaava. Vihjailijaksi voidaan luokitella myös sellainen henkilö, joka omasta mielestään kirjoittaa selvää suomea, mutta käytännössä kukaan ei ymmärrä hänen tajunnanvirtaansa. Mikäli hän on ammatiltaan tai luonteeltaan taiteilija, häntä pidetään älykkäänä. Muussa tapauksessa häntä pidetään hiukan omituisena.

Haamut ovat oma lukunsa sosiaalisessa mediassa. Suurin osa heistä on lupsakoita keski-iän ylittäneitä harmittomia satunnaiskäyttäjiä, jotka ovat unohtaneet salasanansa. Haamuihin lukeutuu myös joukko epävarmoja facebookkaajia, jotka eivät vielä ole keksineet miten hakukenttä eroaa statuspäivityskentästä, eivätkä siksi uskalla käyttää kumpaakaan. Haamuista viheliäisimpiä ovat kyylääjähaamut, jotka vierailevat Facebookissa usein mutta jälkiä jättämättä. Kyylääjähaamun olemassaoloa ei tiedosta, kunnes sitten eräänä päivänä törmää hänenlaiseensa kaupan kassajonossa. Jollain omasta mielestään viattomalla pikku kysymyksellä kyylääjähaamu paljastaa olevansa perillä jokaisesta elämäsi pienimmästäkin yksityiskohdasta. Kyyläjähaamun kohtaaminen on aina pelottava kokemus.

Spämmääjät taas koostuvat sekalaisesta joukosta facebookkaajia, jotka tykittävät etteeriin jatkuvalla syötöllä musiikkia, videopätkiä tai linkkejä omaa ideologiaansa tukeviin artikkeleihin.  Spämmääjät hyödyntävät tehokkaasti keltaisen lehdistön kohuotsikot. Spämmääjiksi lukeutuvat myös kaikki rinnakkaistodellisuudessa elävät Farmvillen tai Mafia Wars-pelin myötä elämänhalunsa menettäneet yksilöt.

Sellaista. Aloitin tämän postauksen kirjoittamalla kolmannesta syntymästä, ja nyt olisi varmaan oikeaoppista vetää ajatukset yhteen ja palata alun teemaan. En kuitenkaan keksi mitään järkevää lopetusta ja kellokin on paljon, joten lopetan tämän kirjoituksen juuri siten kuten äidinkielenopettajani Liisa Visti kielsi: THE END.

Päivitän, siis olen olemassa

Lörppö-Hanna

5 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Yks ryhmä olis kyllä vielä ne, jotka käyttävät naamakirjaa googlena/lääkärikirjana.

Anonyymi kirjoitti...

Sun päivitystä oon oottanu vesikielellä! Aivan mahtavaa luettavaa! Jes, hyvä Hanna!

-Elina-

Anonyymi kirjoitti...

:D Ehheheh!

Huomaan 30-vuotiaan mieheni kuuluvan lupsakoihin yleensä keksi-iän ylittäneisiin haamuihin.. Juuso on jostain saanu sellasen asetuksen päälle, ettei sen seinälle pysty kirjottamaan, eikä hänkään pysty kirjoittamaan muiden seinille. Että sillä tavalla. Muutoin hän on kuitenkin varsin etevä tietokoneen käyttäjä.. Mä kait sitte kuulun noihin siveellisiin. Jännittävää, jos joku erehtyy luulemaan mua tasapainoiseksi, ahkeraksi ja hyvän itsekurin omaavaksi henkilöksi, sillä mitään noista en valitettavasti ole. ;)

-Anna

Anonyymi kirjoitti...

Tunnistan kaikkia ominaisuuksia. Enkä tiedä tuleeko tämä kommentti naaman kanssa vai ilman. Voisko tällainen olla sekakäyttäjä?

Eija

Hanna kirjoitti...

Sekakäyttäjä lienee joko erittäin tasapainoinen ihminen, jolla on kaikki osa-alueet vahvoina, tai sitten hänellä on totaalinen identiteettikriisi. Valitse näistä kahdesta se mukavampi :-)