sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Sunday morning glory

Asioita, joita en ole ennen nähnyt sunnuntaiaamun messussa:


- Tulevan kesän rippikoululainen kiipeää penkin yli kesken saarnan, poistuu kirkkosalista ja palaa paikalleen samaa reittiä selkänojan yli.

- Tulevan kesän rippikoululainen äänittää ja kuvaa kirkon tapahtumia ja esittelee tuotoksiaan vierustovereille. Samalla penkillä istuva tyttö salakuvaa kaveriaan kännykällä. Kuvaamiseen on luonnollista reagoida napakalla kiljaisulla.

- Tulevan kesän rippikoululainen tunkee etusormeaan suuhun ja kuuntelee miten Lakeuden Ristin akustiikka kantaa mukavia pikku moksahduksia kirkkosalissa.

- Tulevan kesän rippikoululaiset jonottavat alttarille kuten odottaisivat linja-autoa kolmenkymmen asteen pakkasessa: nahkatakit päällä, huivit tiivisti kaulan ympärille kiedottuna ja  niskat kumarassa. Keskustelu käy aktiivisesti. Tulevan kesän rippikoululaisen vanhempi osallistuu keskusteluun.
Se rippikoululainen, jolla on huppu päässä ja laukku olalla, kyllästyy odottamiseen juuri ennen alttarikaidetta ja laahustaa takaisin penkkiin.

- Tulevan kesän rippikoululaisella käy flaksi ja hän onnistuu saamaan ehtoollisen. Tulevan kesän rippikoululainen leikkii ruoalla. Sekä öylätillä että viinipikarilla.

- Sisäisen Tommy Helsteninsä kadottanut 30-vuotias perheenäiti (ja uskonnonopettaja) nousee penkistä ilmoittamaan tulevan kesän rippikoululaisille olevansa kirkossa vapaaehtoisesti ja pyytämään melutason laskemista, että papin puheesta kuuluisi edes jotain. Tulevan kesän rippikoululainen katsoo perheenäitiä tavalla, joka olisi suomeksi puhuttuna "Haista v***u".


                                                                   * * *

"Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen." (Gal.5:22)  Ehtoolliseen mennessä minulta puuttuivat nämä kaikki.

Hengitän sisään, hengitän ulos.

- Novgorodin Hanna