keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Kun masennus helpottaa

Kun masennus helpottaa, ihminen herää henkiin. On helpompi olla yöllä unessa ja päivällä hereillä. Apatia valuu ulos kehosta. On voimia kurkottaa lohdutukseen, jota luonto lakkaamatta tarjoaa. Kun masennus helpottaa, pystyy iloita pienestä laiturista, jota aaltopeitto keinuttaa; saada lohtua tuulen tasaisesta huminasta, joka leikkaa arjen äänet.

Kun masennus helpottaa, voi nähdä loputtomat mahdollisuudet uuteen iloon. Kun masennus helpottaa, mahdollisuudet eivät vyöry massana yli. Voi valita yhden säikeen, ja seurata sitä.

Kun masennus helpottaa, palaa nauru, joka ei juhli omaa tai toisen epäonnistumista, ja joka kuplii hyvää oloa ja iloa nyt-hetkestä. Kun masennus helpottaa, palaa ennen kaikkea itku. Ei syvä ja raskas, joka hukuttaa ja huuhtoo horisontin, vaan pieni ja ystävällinen, joka puhdistaa sydämen silmät niin, että näkee eteensä.

Kun masennus helpottaa, menneisyyden  ahdistus vuotaa yhä harvemmin nykyhetkeen. Kun masennus helpottaa, mieli ei enää hädissään etsi uhkaa ympäriltään, vaan osaa yhdistää tunteen ja tuskallisen muiston. Kun masennus helpottaa, sanaton ahdistus alkaa jakautua pienempiin ja käsiteltävempiin osiin.

Kun masennus helpottaa, haaveet löytävät kotiin. Kun masennus helpottaa, muistot löytävät myös. Voi matkata mielessään lapsuuden mummolaan ja kurkistaa jokaiseen kaappiin, tai muistella, miltä konseptipaperi tuntui käteen ylioppilaskirjoituksissa. Kun masennus helpottaa, voi lopettaa muistelun milloin haluaa.

 Kun masennus helpottaa, lakkaa jatkuvasti pelkäämästä, että jotain pahaa tapahtuu juuri meille. Kun masennus helpottaa, alkaa uskoa iloisiin yllätyksiin. Kun masennus helpottaa, alkaa selvemmin nähdä, mikä tähän hetkeen johti. Että olosuhteet olivat ankarat ja säälimättömät, ja että iskut toistensa perään eivät antaneet muuta mahdollisuutta kuin vetäytyä niin syvälle itseen, ettei mikään koske tai kosketa. 

Kun masennus helpottaa, pitää opetella  hyväksymään toivon perässä laahustava pelko . Pelko siitä, että joku tai jokin puhaltaa sammuksiin avuttoman ja vastasyntyneen elämänliekin. Kun masennus helpottaa, pitää uskaltaa luottaa siihen, että ravittu ilo voimistuu ja lopulta kuroo pelkoon niin pitkän etumatkan, että pelko eksyy lopullisesti.

Kun masennus helpottaa. 
Niin, aivan kuin se alkaisi helpottaa.


- Hanna