tiistai 7. helmikuuta 2017

Äitimaattivaihteella

Pikkulapsiperheen pieni elämänpiiri pyörii välillä niin olematonta kehää, että joskus horisontti katoaa ja aivot kytkeytyvät automaattivaihteelle. Automaattivaihteelle, jota voi tuttavallisemmin kutsua myös äitimaattivaihteeksi.

Äitimaattivaihteella paksumpikin bullshitti menee läpi. Sitä uskoo, että lapsi laittaa kupin tiskikoneeseen "heti" pleikkapelin jälkeen, ja sen, ettei lapsi soittele hätävaraksi tarkoitetulla prepaidliittymällä minnekään - Mitä nyt isälle parikymmentä keskeytystä työpäivään tärkeillä teemoilla, kuten "Hei, mä oon nyt tässä halkopinon vieressä". 

Tai otetaanpa esimerkiksi laulu, johon juuri viittasin. Se, jossa piiri pieni pyörii ja lapset siinä "hyörii". Hyörii? Anteeksi nyt, mutta mitä on hyöriminen? Se ei ole mitään muuta kuin raiteiltaansuistuneen laulunkirjoittajan epätoivoinen riimi pyörimiselle, vaan ethän sinä kaltaiseni kana-aivo ole sitä huomannut. Se johtuu tietenkin äitimaattivaihteesta.

Äitimaattivaihteella ihminen tekee enemmän kuin ajattelee: Itse olen esimerkiksi juonut rintamaitoani, lähtenyt päiväkodista kenkäsuojat jalassa ja tarjonnut tuttia niin miehelle kuin vauvan takapuolelle.

Äitimaattivaihteella mielessä pysyvät vain kaikkein tärkeimmät asiat, hienoiset yksityiskohdat sen sijaan häviävät niin kuin juoppo Alkoon. Päivökotiin kyllä muistaa viedä luistimet, mutta ei suojia ja sen täytetyn lomakkeen, mutta ei ksylitolipastillirahoja. Ainakaan ei jumppapäivänä muista viisivuotiaan ylikasvaneita varpaankynsiä ja mustan sukkanukan värjäämiä jalanpohjia. Niitähän on todella kätevä "ihan nopskaa" ulkovaatteissa pestä päiväkodin vessan lavuaarissa, ja yrittää samaan aikaa esittää lapselle, että toiminta on ihan normaalia, mutta "ei silti kerrota kellekkää". (Ei tosin tarvinut kertoa yhtään mitään, koska kilikilikello soi, ovi tempaistiin auki ja koko lapsiryhmä ryntäsi vessaan käsienpesulle.)

Äitimaattivaihteessa parasta on kantolupa äitimaattiaseeseen. Äitimaattiaseella pystyy tulittamaan samoja yksinkertaisia käskylauseita päivästä toiseen jatkuvalla syöttöllä. Se, jos mikä on kätevää, kun ei tarvitse edes ajatella mitään. Koneisto suorittaa toistuvasti latauksen, virityksen, laukaisun ja hylsynpoiston niin kauan kuin liipaisinta painetaan. Ei muuta kuin tulta munille!

Niin ja hyöritään, kun tavataan!

- Hanna
 

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä hyöriminen on ihan oikea sana, joskin tuossa laulussa sitä on käytetty melko erikoisesti. Itse ymmärrän hyörimisen jonkinlaisena kiireisenä tekemisenä, esimerkiksi lause "Emäntä hyöri keittiössä" viittaa selvästi kiireiseen ruoanlaittoon.

Uskollinen Lukijasi kirjoitti...

Mä en kestä :'D Voi morjens tätä blogia lukiessa saa sekä itkeä että nauraa ja löytää itsensäkin melkein joka tekstistä.. ihan mahtavaa <3