Kukaan ei ole niin rikki, etteikö hänestä mosaiikkia saisi

Ihminen ei ole koskaan niin rikki, etteikö hänestä mosaiikkia saisi. Kun palaset asettelee varovasti paikoilleen, lopputulos voi olla kauniimpi kuin koskaan ehjänä.

Mosaiikin kannalta ei ole merkitystä sillä, millä astia lyötiin rikki, kuka löi ja kuinka monta kertaa. Lopputuloksen kannalta merkitystä on sillä, mitä rikkoutumisen jälkeen tapahtuu - ja sillä, kenen käsiin sirpaleet annetaan.

Jos siis sydämesi on särkynyt, ja muutenkin tuntuu, että elämä on palasina, muista että kaaos on kaiken uuden luomisen lähtökohta. Kauneus ja kauheus ovat molemmat katsojan silmissä. Toisen sirpale on toisen aarre.

Minulle sinä olet aarre.

Ps. Haavoja sirpaleista saa ainoastaan, jos niiden päällä seisoo. Jos särkynyt ihminen saa olon tuntumaan ikävältä, kannattaa tarkistaa, ettei parhaillaan seisoskele hänen päällään.



1 kommentti

Tanja Lehtinen kirjoitti...

Kiitos rohkaisevista sanoista!
Osaat pukea niin sanoiksi!