On ok, että ei aina ole ok

Mielenterveyden ongelmien kanssa kamppailevalle haluaisin sanoa, että...

🖤 Olosuhteet, joissa olet elänyt, ovat olleet kohtuuttomat. Olisi kohtuutonta odottaa, että et reagoisi niihin.

🖤 Reagoiminen on terveen merkki. Se tarkoittaa, että sivuun siirretyt tunteet ovat viimein saaneet luvan tulla. Se taas tarkoittaa, että ne voivat joskus myös mennä.

🖤 Paraneminen on sahaava liike. Se etenee kuin pörssikurssit päivittäisellä siksakilla, mutta yleissuunta on aina eteen ja ylös.

🖤 Ongelmien purkaminen kestää joskus yhtä kauan kuin niiden kerryttäminen. Siksi kannattaa välillä ajatella jotain muutakin kuin ongelmia.

🖤 Ihminen sairauden takana on yhä tallella, ja tulee kyllä ajan kanssa takaisin. Ei kuitenkaan ihan samanlaisena, kuin aikaisemmin, ja se on hyvä asia.

🖤 Ok ok, että ei aina ole ok.

Hyvää mielenterveysviikkoa erityisesti kaikille niille, joille se ei ole pelkkä viikko.

Avoin kirje marraskuulle

Hyvä marraskuu, olet nyt murjottanut niin kauan kuin olemme toisemme tunteneet. Olen toistuvasti kysellyt, mikä sinua painaa, tai voinko auttaa, mutta ei. Sinä se kyhjötät olohuoneen nurkassa naama väärin päin ja väität, ettei ole mikään! Kuvitteletko, marraskuu, että uskon sinua?

Hyvä marraskuu, oletko koskaan miettinyt, millainen vieras olet? Kevätkuukaudet tuovat elämän ja kesäkuukaudet auringon, alkusyksy ruskan, talvi lumen valon. Mutta sinä, sinä et tuo elämää, et lämpöä, et väriä, etkä valoa, vaan marssit tyhjin käsin elämän suurille nyyttikesteille, ja kuvittelet, että se on muille OK. Tiedoksi, marraskuu, että se ei tosiaan ole OK.

Hyvä marraskuu, katso nyt itseäsi! Etkö voisi piristyä? Katso keskikesää, jolloin juostaan ympäri juhannussalkoa ja tehdään kukkaseppeleitä. Tai joulua, jolloin silkohapsiset kiertävät kuusta silmät tuikkien ja perinnelauluja laulaen. Ja katso, mitä sinä tarjoat? Liikenneympyrän, josta ei löydä ulos, sillä kaikkialla on pelkkää harmaata ja sumua. Etkö todella pysty parempaan, marraskuu?

Hyvä marraskuu, etkö voisi kertoa, mitä olet vailla? Sanoisit sen ääneen! Ota mallia syksystä, joka avasi suunsa, ja sai lasten ja enkelten päivän sekä kaikki glitterit. Tai ole niin kuin kevät, joka oli ajoissa asialla, ja varasi pääsiäisen pyhät ja suklaamunat. Muistatko vielä, mitä jäi sinulle jäi siinä jaossa käteen? Tuomiosunnuntai! Tuomiosunnuntai jäi käteen. Niin käy, marraskuu, kun ei saa suutaan auki.

Hyvä marraskuu, ole kiltti ja lopeta tuo passiivis-aggressiivinen murjottaminen. Avaudu! Hiostavatko kurahousut, kiristävätkö kumisaappaat? Onko pikkuhousut huonosti, hävittikö posti lelukuvaston? Tule tänne, pieni marraskuu, niin voimme yhdessä mennä viltin alle juttelemaan mukavia. Kyllä me tämä vielä selvitetään. Älä mökötä.

Terveisin,
Suomen kansa