Pahimman pelkääjät ovat parhaita uskomaan hyvään

Jos osaa pelätä pahaa, osaa myös uskoa hyvään. Pahan pelkääminen tai hyvän odottaminen vaativat saman verran uskoa: Molemmat ovat kurkottamista tulevaisuuteen, jota ei vielä ole.

Usko on ojentautumista sitä kohti, mitä toivotaan. Pelko on varautumista siihen, mitä ei toivota. Molemmat vievät energiaa, molemmat vaativat sitoutumista, molemmat vaikuttavat päätöksiin.

Pelon kanssa on luonnollisempi tehdä yhteistyötä. Pelko passivoi, mikä säästää vaivannäöltä. Pelko myös antaa säilyttää näennäisen kontrollin: Kun odottaa aina pahinta, ei voi koskaan pettyä.

Usko haastaa pelkoa enemmän, sillä se sisältää pettymyksen mahdollisuuden. Usko myös pakottaa luopumaan kontrollista, mutta saman aikaan synnyttää toivoa, ja saa toimimaan hyvän eteen.

Pelon kanssa eläminen on kuluttavaa, tiedän sen omasta kokemuksesta. Mutta jos osaat pelätä, osaat myös uskoa. Joten älä pelkää pahaa, vaan usko hyvään. Osaat kyllä. Luota.

Sinä erityisen lapsen tavallinen vanhempi

Sinä erityisen lapsen ihan tavallinen vanhempi,

Sinä jaksat taistella lapsen tukien ja oikeuksien puolesta. Jaksat täyttää kaavakkeita, kuvailla yksityiskohtaisesti asioita, jotka mieluummin unohtaisit.

Sinä jaksat olla lapsesi puolesta hereillä. Jaksat tarkkailla oireita ja muutoksia, hoitomuotoja ja hyötyjä, huolehtia siitä, että kaikki tarvittava on tehty.

Sinä jaksat käsitellä surua, surua siitä, mistä erityinen jää paitsi. Jaksat ottaa vastaan pettymykset, jaksat nähdä sisarusten tarpeet.

Sinä jaksat elät arkea, jossa tavalliset perustoiminnot ovat kovan työn takana. Poikkeukset vaativat paljon valmisteluja, jaksat, vaikka niistä ei aina palkita.

Sinä jaksat vastaanottaa lapsen kohtauksia julkisilla paikalla, jaksat, vaikka saatat saada kummastuneita katseita, selän takana kuiskuttelua huonosta kasvatuksesta.

Sinä jaksat iloita lapsen onnistumisista. Jaksat nähdä, mikä erityisessäsi on varsin tavallista, ja mikä on hänessä on ihailtavaa ja ihanaa ja iloa tuottavaa.

Sinä jaksat, vaikka tiedät, ettei kaikkia lapsia rakasteta terveiksi. Sinä jaksat, vaikka tiedät, että te molemmat jo yritätte parhaanne. Jaksat kaikesta erityisyydestä huolimatta.

Sinä erityisen lapsen ihan tavallinen vanhempi. Sinä jaksat niin paljon, ennen kuin väsyt.

Haluan sanoa, että kunnioitan sinua suuresti. Haluan sanoa, että ihan tavallisessa rakkaudessasi on aivan erityistä voimaa.