Maailman kaunein sotku

Keittiön pöytä on täynnä tiskejä, aamupalan loput lämpenvät pöydällä, kodinhoitohuoneen lattia on käytettyjen vaatteiden meri, ja minä olen onnellinen.

Olohuoneen lattialle on levitettynä kymmenen vuoden lelutarjonta, piirretyt pauhaavat, pattereilla toimiva lelu pitää ääntä, ja minä olen onnellinen.

Sängyn vieressä on nenäliinoja ja vaippa, lakanat puuttuvat täkeistä. Isä ja poika piirtelevät pöydän ääressä, legot kolisevat, joku sanoo ”äiti”. Minä olen onnellinen.

Olen onnellinen, koska minulla on tämä sotku, nämä lapset, tämä puoliso ja tämä perhe. Me olemme elossa, me olemme monesta selvinneet, ja meillä on toisemme.

Meillä on maailman kaunein sotku.

Ei kommentteja